Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry.

Jokioisten Lintupaju

Lintupaju on loivarinteinen niittyjen ja peltojen piirittämä jokilaakso Jokioisissa. Laakson pohjalla kiemurtelee savisen harmaanruskeana Loimijoki, jonka uoma ei keväisin pysty pitämään kaikkea vettä itsessään, vaan voimakkaiden sateiden jälkeen tai lumen sulamisen aikoihin vesi tulvii laajasti pelloille. Tulvan ollessa korkeimmillaan vesi peittää kymmeniä hehtaareja luhtaa ja peltoa alleen.

Lintupaju kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (ns. FINIBA-alue, Leivo ym. 2002). Kohdelistalle pääsyn perusteella ovat pesivä ruisrääkkäpopulaatio (6-23 paria) ja levähtävät lirot (max. 700 yksilöä).   Tulvasta johtuen Lintupajun luhta-alue on kevätmuutolla sorsien ja kahlaajien suosima paikka. Lisäksi paikalle kerääntyy kymmenittäin joutsenia ja metsähanhia, joiden joukossa on lähes vuosittain myös meri-, lyhytnokka- ja tundrahanhia.   Lintupajun pesimälinnusto on kartoitettu tarkoin 1990-luvulla (Turtola 1999,  Kettunen ym. 2000). Vaikka Lintupaju näyttää kesällä tavalliselta peltonotkolta, keväinen tulva houkuttelee monia sorsalajeja pesimään jokilaaksoon. Jopa silkkiuikku on pitänyt tulvan aikana tulvivalla joella reviiriä. Lintupajussa on pesinyt 1990-luvulla enemmän tai vähemmän säännöllisesti lapa- ja sinisorsa, heinätavi, tavi, telkkä ja tukkasotka.

Vaikka MTT/Jokioisten Kartanot on tehnyt jokiuoman läheisyyteen lampareita, pesivä sorsalinnusto on vähentynyt 2000-luvun alussa 1990-luvun tilanteeseen verrattuna. Tämä johtunee siitä, että joen juoksutusta on alajuoksulla lisätty, minkä seurauksena joki ei tulvi riittävästi. Harmaahaikaroita viihtyy joen varrella kesäisinkin, mutta pesintään viittaavia havaintoja ei ole tehty.   Peltolinnuista jokilaaksossa käy saalistamassa varpus- ja kanahaukka. Tuulihaukka on alkanut pesiä jokilaaksossa 2000-luvun alussa. Lisäksi nuolihaukka on kesäisin vakituinen saalistaja. Muutamana kesänä alueella on viihtynyt ruskosuohaukkapari, muun muassa kesällä 1999. Sarvipöllö on pesinyt saarekkeissa silloin tällöin, mutta pesintää ei ole tiettävästi varmistettu viime vuosina.   Peltokanalinnuista alueella pesii fasaani ja peltopyy. Peltopyitä on parhaimmillaan pesinyt jokilaaksossa useita pareja, mm. 1990-luvun alussa. Viimeisten vuosien aikana peltopyy on harvinaistunut alueella, mutta laji pesinee edelleen alueella.

Lintupajun tärkein pesimälaji on ruisrääkkä. Useana kesänä jokilaaksossa narisee yli 10 rääkkää, mutta vuosien välinen vaihtelu on suurta. Esimerkiksi kesällä 2005 alueella ei narisijoita tavattu. Nokikana on onnistunut pesinnässä ainakin kerran.   Kuovi ja töyhtöhyyppä ovat alueen tyypillisimmät pesijät. Lintupajussa pesii yli 10 kuovi- ja yli 20 töyhtöhyyppäparia. Kosteikolla pesii useampi taivaanvuohipari. Muita pesiviä kahlaajia ovat rantasipi ja punajalkaviklo. Liro on viihtynyt monena kesänä niityllä, mutta pesintään viittaavaa havaintoa ei ole tehty.

Kiurun pesimätiheys on Suomen suurimpia. Veistola laski 1990-luvulla tiheydeksi 46-57 paria sadalla hehtaarilla. Niittykirvinen, västäräkki, keltavästäräkki, kottarainen, pensastasku ja keltasirkku ovat peltojen ja niiden laitamien yleisiä pesijöitä. Kostealla niityllä pesii ruokokerttusia, pensassirkkalintuja ja pajusirkkuja. Viitasirkkalintu on pitänyt niityllä reviiriä useina vuosina, mm. vuosina 1999, 2004 ja 2005. Peltosirkku pesi aukealla vielä 1990-luvun alussa.

 

Alue on lintuharrastajien suosiossa. Keväällä 2012 paikalla viihtyi pari päivää maailmanlaajuisesti uhanalainen arohyyppä.

 

Ajo-ohje: Aja Jokioisten keskustasta Ypäjälle päin tietä 2804 kaksi kilometriä. Lintupajun lintutorni paloi tältä paikalta vuonna 2005, mutta uusi torni rakenneettiin nopeasti. Tornista voi hyvin havainnoida aluetta, sillä pysäköimällä auton sivutien varteen voi linnustoa tarkkailla erityisen hyvin aamupäivän myötävalossa.

LIntupaju (Kansalaisen Karttapaikka)

Kirjallisuus:

  • Mauri Leivo, Timo Asanti, Pertti Koskimies, Esa Lammi, Janne Lampolahti, Markku Mikkola-Roos & Erkki Virolainen 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. – Birdlife Suomen julkaisuja nro 4. – Suomen graafiset palvelut, Kuopio. 142 s.
  • Reijo Leino & Vesa Toivonen 2014: Kotimaan lintukohde: Jokioisten Lintupaju: – Linnut 1/2014.
  • Jorma Kettunen, Vesa Toivonen & Simo Veistola 2000: Jokioisten Lintupaju – hyvä niin maisemallisesti kuin linnustollisestikin. – Lounais-Hämeen linnut 14: 40-49.
  • Lounais-Hämeen lintuharrastajat ry. 1989: Valitut lintupaikat. – Lounais-Hämeen linnut 7, liite.
  • Ari Turtola 1989: Peltolinnuston suojelu alkaa Jokioisten kartanoissa. – Lounais-Hämeen linnut 7: 28-29.
  • Ari Turtola 2000: Lounais-Hämeen peltolinnusto 1991-1995. – Lounais-Hämeen linnut 14: 27-39.
  • Simo Veistola 1997: Lounais-Hämeen lintupaikkoja. – Bongari 11: 50-51.
  • Simo Veistola 2001: Jokioisten Lintupajun kevätmuutto- ja pesimälinnusto vuonna 2001. – Linnustoselvitys Hämeen ympäristökeskukselle.

Koordinaatit: 27485:33065.

ge9_alueet_lounaissuomi_lintupaju_250603_sveistola

Arohyyppä. Kuva: Oskari Härmä.

Arohyyppä. Kuva: Oskari Härmä.