Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry.

Jatkuva kasvatus – metsänhoitoa ilman avohakkuuta.

Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys järjestää luentotilaisuuden jatkuvan kasvatuksen metsänhoidollisesta menetelmästä Forssassa tiistaina 5.2. 2019 alkaen klo 18.00

Paikka Brander-sali, kirjastotalon 2. kerros, Wahreninkatu 4, Forssa.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta.

Alustajina toimivat metsänhoitaja Jussi Saarinen ja WWF:n metsäasiantuntija MMT Panu Kunttu.

Jussi Saarinen puhuu jatkuvan kasvatuksen toteutuksesta käytännön metsätaloudessa. Panu Kunttu tarkastelee jatkuvaa kasvatusta luonnonsuojelubiologisesta näkökulmasta.

Talousmetsää.

Jatkuva kasvatus on metsänhoitomenetelmä, jossa talousmetsä säilyy koko ajan peitteellisenä. Metsä pyritään säilyttämään erirakenteisena niin, että eri-ikäisiä puita löytyy jatkuvasti metsänkäsittelyn kohteena olevalta metsäkuviolta. Jatkuvassa kasvatuksen kasvatusmallien mukaan metsää hakataan 15–20 vuoden välein poimintahakkuilla, so. yläharvennuksin, hakkuukertymästä yli puolet koostuu yleensä tukkipuusta.

Jatkuva kasvatus on luonnonsuojelun näkökulmasta erityisen perusteltu metsänhoitomenetelmä. Seuraavassa WWF Suomen laatimassa yhteenvedossa on kiteytetty, miksi jatkuva kasvatus kannattaa valita ja miten metsänomistaja pääsee jatkuvassa kasvatuksessa alkuun.

Miksi valita jatkuva kasvatus?

  •  Jatkuvan kasvatuksen menetelmässä metsä uudistuu luontaisesti. Säästät rahaa, kun sinun ei tarvitse tehdä investointeja maanmuokkaukseen, taimien ostoon, istutukseen, taimikon hoitoon tai ensiharvennuksiin.
  •  Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä olet mukana tukemassa suomalaisen luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tällä metsänhoitotavalla parannettaisiin esimerkiksi liito-oravan, kuukkelin ja monien muiden metsälintujen elinolosuhteita.
  •  Jatkuva kasvatus on todettu hyväksi myös ilmastonmuutoksen hillinnässä hiilivaraston säilymisen ja hiilensidonnan jatkumisen kannalta.
  • Turvemailla käytettynä jatkuva kasvatus poistaa vesistökuormitusta aiheuttavan kunnostusojituksen tarpeen, sillä hakkuun jälkeen paikalle jätettävä puusto haihduttaa riittävästi vettä puuston kasvun kannalta.
  •  Maisema pysyy metsäisenä ja houkuttelevana virkistyskohteena.
  •  Mustikan ja monien ruokasienten kasvuolosuhteet säilyvät ja ne tuottavat satoa vuodesta toiseen.

Näin pääset alkuun

Metsän jatkuvaan kasvatukseen voi siirtyä koska ja missä tahansa, vaikka aiemmin olisi tehnyt avohakkuita ja viljelyä.

  • Kysy käyttämältäsi metsäneuvojalta neuvoja jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon siirtymiseksi. Jos metsäneuvojasi ei tunne asiaa, niin voit vaihtaa toiseen metsäpalveluyrittäjään. Suomessa toimii useita metsän jatkuvaan kasvatukseen erikoistuneita yrityksiä.
  • Ota käyttöön WWF:n ja metsäalan asiantuntijaorganisaatio Tapion kehittämä Hoitotahto-lomake . Se kertoo metsäammattilaisellesi ne periaatteet, joita haluat metsässäsi toteutettavan. Merkitse siihen, ettet halua avohakkuita. https://wwf.fi/alueet/suomi/metsanhoito-opas/hoitotahto/
  • Jos teet itse metsänhoitotoimia, älä raivaa alikasvosta, sillä jatkuvan kasvatuksen menetelmä perustuu sen kasvattamiseen.

Lisätietoja: Mikko Hovila (LHLY:n johtokunnan jäsen), puh. 0442103001.